On suuri sun rantas autius,
Sitä sentään ikävöin,
Miten villisorsan valitus soi kaislikossa öin.

Joku yksinäinen eksynyt,
Joka vilua vaikeroi,
Jok' on kaislikossa kierrellyt eik' emoa löytää voi.

Sun harmajata aaltoas
Olen katsonut kyynelein:
Ens' suruansa itkenyt rannallas munon oma nuoruutein.

On syvään sun kuvasi
Painunut ja sitä ikävöin
Olen villisorsaa kuunnellut mä siellä monin öin.